Nokisella 17.6

Joo pitihän se tuas lähtee pariks tunniks käymään nokisella. Tällä kertaa kyseessä oli enemmänki opas keikka kun kalastuspainotteinen reissu. Kalaa kuitenkin löydettiin ja opastuskin meni aikalailla nappiin.
Elikkäs joskus 9 pintaan lähettiin kuopiosta köröttelemään ja matkan varrella soittelinkin Laakkosen Laurille josko lupia vois käydä hakemassa ja pystyihän niitä. Eli luvat taskuun ja takasin koskelle.
Kun kerta ''oppaaksi'' lupauduin (isälle siis oppaana toimin) niin pitihän se myös hoitaa omat ''velvollisuudet''. Eli molemmille kasailin setit ja lähdettiin kahtelemaan mitä sitä oikein löytyy. Ja sillalla oltiin heti jo ihmeissään ku niskalle katseltiin. Ensireaktio oli että jumalauta mitä harjuksia niskalla oikein pyörii! Mutta alkusäikähdyksestä kun selvittiin niin tarkempi tarkastelu osoitti, että kyseessä olikin muutaman kilon lahnoja. Taimenia ei sillan läheisyydessä kuitenkaan näkynyt.
Kalastus aloitettiin sillan ympäristöstä ja yritettiin etsiä harjuksia. Muutaman heiton itse menin sitten tekemään pinturilla ja välittömästi jouduinkin irrottelemaan harjuksen. Eihän tämän näin pitäny mennä... Ja siitäpä viisastuneena jätinkin kalastuksen melko vähiin hetkeksi. Tästä seuraavaksi siirryttiin haukkaamaan hieman evästä ennen saareen rymyämistä missä tarkoitus oli sitten ihan löytääkkin kaloja.
Syömiset hoidettiin ja lähdettiin siitä sitten kampaamaan matalaa-uomaa. Kateltiin siinä hieman larvastus-hommia ja tottakai taas uittotekniikkaa näyttäessä n. 35-40cm harjus larvassa kiinni ja pitihän se sitten päästää takasin virtaan larvoja syömään. Taas oma kalastus hetkellisesti boikottiin ja siirryttiinkin saareen.
Saaressa sain komennon, että pitäisi itsekkin kalastaa ja päätinkin alkaa pinturoimaan alhaalla. Eipä kauaakaan kun nelson caddistä 16# vietiin. Taas harjus. Tästä sitten siirryinkin katselemaan isän touhuja. Tapahtumia ei kuitenkaan saatu ja siirryttiin sitten paikalle mitä koko päivä oli tullutkin ''säästeltyä'', eli saaren toiselle puolelle ''varmaan paikkaan''. Vaihdoinkin siinä isälle sitten vanhan kunnon PT-nymffin siimanpäähän ja annoin lyhyet ja ytimekkäät ohjeet: ''Mene hiljaa tuohon, heitä tuohon ja uita rauhassa.'' Ja olisko ollut kolmas heitto kun siima kiristyi ja siellähän se kala potkiskeli. Yllättävän kova tämä kala olikin räyhäämään pinnassa, kuitenkin kuten arvata saattaa rauhallisen väsytyksen jälkeen kävin pussittamassa kalan. Ja nätti kala sieltä haavista löytyikin. Ehjäeväinen 46cm vanha istari. Evät oli nimittäin muuten jo siinä kunnossa, että varmasti on kala useamman kesän jo kerennyt nokisen läheisyydessä puljaamaan. Eväleikattu kun kuitenkin oli niin soppakalaksihan se jouti. Tähän olikin sitten pikakeikka hyvä lopettaa ja hetkellisten tuumailujen jälkeen lähdettiinkin kuopion suuntaan takasin.
Mukavahan tuo oli silti käydä ja kun ''opas'' hommatki meni aika nappiin nii mikä ettei hyvässä säässä ja seurassa. Kahtelee vaan että millonka sitä uudestaan oikein kerkiää. Vai tuleeko enää käytyäkään on sen verran matalalla jo vesi. Tiijäppä näistä mitä sitä vielä oikein keksii...

Nokisella 6.6

Joo pitihän se lähteä parin tunnin pikareissu tekemään, kun sanottiin ettei nokisella oo ennee kalloo. Noh tottakai sitä siellä oli ja kyllä sieltä jotakin löytykin.
Noin puoli yhden aikaan kurvailin parkkipaikalle mikä olikin autoista melko tyhjä eli pari autoo vaan parkissa. Kioski kun ei ollutkaan auki niin piti sitten Laakkosen numeroo alkaa kaivelemaan. Luvan tottakai sain kun kävin vaan hakemassa ja kyselin samalla vähän istutuksista, viimeisin reilu viikko sitten tehty, hyvä. Sen jälkeen pitikin ajella ''hirmukyytiä'' takasin parkkiin ja vehkeitä vetämään päälle.
Vehkeet kun sain viriteltyä päätin aloittaa kalastuksen leppoisasti harjusten parissa, eli sillan alle matalaan uomaan ja larvat uimaan. Yllättävän hiljaista kuitenkin piteli. Tottakai muutamat perhoista pääsin irrottelemaan, mutta yleisesti ottaen tartutusprosentti oli melkosen alhainen. Kun ei meinaa pysyä niin ei meinaa pysyä.
Mitään ihmeellisempää matalassa ei sitten tapahtunutkaan ja iso osa ajasta menikin tupakanpoltoksi. Sillalla kuitenkin kun palloilin huomasin, kun kolme taimenta nousi niskalle kallion viereen. Tinseliä siimaan ja yrittämään siis! Suurempaa tästä ei kuitenkaan kehkeytynyt vaikka jännityksellä välillä sai perhon uintia seuratakkin kun huomasi musta varjon lähtevän tulemaan vauhdilla perhoa kohti, mutta roiskauksiksi nämä ''otit'' vain jäivät. Taisimpa otikka-simppuakin uittaa muttei siihenkään tapahtumia tullut, eli autolle evästämään hieman.
Leipää syödessä sitten päätinkin jo, että kohta saa kalastukset riittää ja laitoin sitten larvat kiinni. Alaperhoksi otti-larva ja yläperhoksi PT-nymffi jossa hitunen pinkkiä. Lyijyä en edes kauheasti kehdannut laittaa, kun reissun tarkoituksena oli kuitenkin vain nauttia kalastuksesta. Tästä suunnistinkin sillalle taas tuumailemaan ja huomasin, että tästä kolmen kalan sakista oli vain yksi enää heittokantaman päässä. Eli ei muuta kun yrittämään. Ja niinhän siinä sitten kävi, että toisella heitolla vapa taipui ja PT-nymffi pureutui kalan leukapieleen.
Väsytyksessä meinasi olla pienoisia ongelmia yhdessä vaiheessa kun kaksi nuorta poikaa innokkaana juoksivat viereeni ja alkoivat tulittaa virvelillä kohtaa missä oma kalani siiman päässä pyöri. Kuitenkin pienen kohteliaan huomautuksen jälkeen pojat fiksusti ymmärsivätkin lopettaa heittelyn. Kala kuitenkin haaviin ja kuten odotinkin istari lepäsi haavissa. Pikainen mittaus osoitti kalan olevan 46cm eli pannullehan tuo jouti.
Noin 2h tuli siis vaan oltua ja iso osa ajasta menikin vain tuumaillessa. Kalastus jakautui oikeastaan vaan kahteen paikkaan sillä mielenkiintoa ei nyt ollut koluta koko mestaa läpi. Mukava reissu kuitenkin kun taas kalatkin tottakai purivat perhoa. Josko sitä jopa parin päivän päästä kävisi uuden reissun vetäisemässä ja sitten pitääkin kalastaa ihan kunnolla. ;)

21-22.5 Nokisenkoskella

Jo vain, elikkä pitihän se lähteä kahtelemaan onko siellä nokisella vielä kaloja ja pitihän se taas todeta että olihan siellä...
Elikkäs melko tarkalleen 15.30 lähettiin kurvailemaan Heinosen ja Nipsun kanssa kohti nokista. Ja nopiastihhan se matka menee, kun kalahommiin ollaan menossa. No siinäpä ei sen ihmeempää elikkä hengissä selvittiin paikanpäälle ja oltiinpa jopa aika yllättyneitä kun parkkipaikalla ei ole kun kaksi autoa! Lauantaina neljän aikaan nokisenkoskella pelkästään kaksi autoa! Joku osa-alue ei tuossa yhtälössä nyt oikein toimi. Ja tottakai siitä sitten intouduttiin luvan ostoon ja vuokrattiin samalla venekkin niin ei tarvihe kahlailla saareen keskellä yötä ja kirota ku housut on täynnä vettä jne... Käytiinpä siinä samalla sillaltakin tiirailemassa jotta näkyskö niitä kaloja vaan eihän niitä kuitenkaan näkynyt niska-alueella. Mutta eipä myö semmosesta lannistuttu, eli vehkeet käytiin vetämässä niskaan ja apinanraivolla nulkattiin koskeen.
Nipsun kanssa aloteltiin kalastus sillan alla matalassa ja eipä siinä pitkään mennykkään kun itse sain tod.näköisesti harjuksen siiman päähän, joka kuitenkin irtosi. Nipsu kuitenkin älys homman jujun, elikkä sen ettei kaloja pitäis karkuutella ja irrottelikin kohta jo ensimmäistä +40cm harjusta. Tämän jälkeen taidettiinkin siirtyä saareen, jossa hiljasta piteli eli syömässähän sitä lähettiin käymään kun vettäkin alko tulemaan hetkittäin jopa ihan reilusti. Tulillekkin saapui oikein ''lohimiehiä'' ja savupöntössähän se ''lohi'' pötkötti ja myöskin harjus. Noh eipä kauheesti jaksettu vaappujen ylivoimaisuudesta kuunnella vaan lähettiinkin melko pian takasin ongelle. Tässä vaiheessa porukkaa oli jo saapunut melko paljon, varmaan joku 12 henkee koskella pyöri. Eipä kuitenkaan ahasta oikeastaan tullut, kun ei samoihin paikkoihin pakkaantunut.
Melko nopeasti Heinonen löyti kuohun missä harjuksia oli aivan älyttömästi. Melkeinpä joka heitolla harjukset kerta toisensa jälkeen joutuivat irroteltaviksi. Ja kävinpä itsekkin kokeilemassa samalla kohtaa ja muutamat harjukset irrottelin, isoin ehkä +-40cm. Sillalle sitten kun könyttiin kahtelemaan maailman menoja niin huomattiinpa matalassa kallion päällä taimen uiskentelemassa. Heinonen kun kalan meni huomaamaan nii pääsi sitä myös oikeutetusti yrittämään ensimmäisenä, vaan eipä larvat kelvannu. Eikä kyllä kelvannu minunkaan larvat. Epätoivoissaan heinonen kaivo jopa rasiasta mini-tinselin johon kala kuulemma vähän osoittikin mielenkiintoa, ei kuitenkaan tarpeeksi. Itse kuitenkin ajattelin kokeilla vielä ottiperholla elikkäs simpulla. Muutamat heitot ja ei tapahtumia. Uittotyylin vaihto ja ensimmäisellä kerralla kun sain perhon uimaan oikein niin eikö se vaan tällännyt kiinni. Väsytyshän siitä alkoi. Välillä meinasi hieman jännittää kun solmut perukkeessa oli aika hutiloimalla tehty ja kala yritti päästä siltapilari toiselle puolelle parikin kertaa. Taluttelin kuitenkin tämän n. 50cm istarin (tai niin ainakin sillalta kerrottiin) alemmas miedompaan virtaan missä se olis näppärä pussittaa. Mutta niinhän siinä kävi, että yllättävän pitkän väsytyksen jälkeen irti... Eipä tuo kauheesti haitannut paitsi jälkikäteen ajateltuna olis voinu hyvillä mielin mennä jo illalla nukkumaan ku kalakin olis jo haavissa käytetty.
Eipä siinä sitten ihmeellistä touhuiltukaan ja vasta 23.00 jälkeen lähdettiin saareen jallittamaan matalaan nousseita taimenia. Tämä onnistuikin melko hyvin. Ensimmäinen kala tuli tartutettua 10-15cm vedessä ja muutaman metrin päässä rannasta. Tämä kala osoittautuikin oikeaksi sisupussiksi. Ei meinannut millään suostua haavin läheisyyteen tulemaan, mutta loppujen lopuksi haaviinhan se solahti. Ja olihan se nätti! Kaunein kala nokiselta omalla kohdallani, pullea ja virheetön n. 45cm kala. Nipsu nopeasti nappasi kuvan tästä kaunokaisesta ja muutaman sekunnin kuluttua kala oli jo taas syömässä larvoja (ei muuten kuva tee oikein oikeutta kalan kauneudelle). Toinen kala tuli melko nopeasti ja tämä oli n. 35-40cm yllättävän kirkas istari. Seuraavaksi sain yhden paremman kalan tällin perhoon, joka ei kuitenkaan suostunut kiinni jäämään. Muutama heitto lisää ja simppu jäi jonkun kalan leukaan kiinni. Saipa vastarannallakin kalastaja kalan tarttumaan ja haaviinkin asti. Melko kirkkaalta kalalta näytti sekin kala vaikka kauempaa katselikin. Annettiin kuitenkin paikan rauhoittua vähän aikaa ja noustiin hieman ylemmäs kalastamaan missä Heinosella surffilautaan olikin räyhännyt ihan mukavan kokoisia kaloja. Näitä ei kuitenkaan onnistuttu jallittamaan vaan tuloksena taas n. 35-40cm irroteltavaksi rantamatalasta.
Noin 12 pintaan oltiin taas tulilla istumassa ja odottelemassa aamun valkenemista. Noh aamuhan valkeni ja kolmen pintaan oltiin jo pommittamassa saaren matalikkoa. Kuitenkin täysin tuloksetta... Heinonen päätti alkaa kaivamaan aloja oikein todenteolla ja äkkiä irrottelikin larvoista kolme harjusta. Itse aloin olla neljän aikaan aamulla jo aika kypsä kalastukseen, kun ajatteli jo iltapäivällä tulevaa koitosta jolloin pitäisi vielä kuopioon jaksaa ajaa. Elikkäs ''asuntoautoon'' nukkumaan, eli pakettiautoon missä lattialla vanha patja ja makuupussi kaveriksi. Hyvin maistu unet.
09.00 pintaan ''transit-miestä'' alettiin herätellä ja oli kuulemma heinonen ja nipsukin aika tympääntyneitä onkimiseen. Kuitenkin pojat oli taas toistakymmentä harjusta irrotelleet yhdestä ja samasta paikasta. Taimenet pysyivät kuitenkin poissa...
Yhteenvetoa reissuta: Kaikille harjuksia paljon ja jokaiselle n. 40cm harjus plakkariin. Taimenet kuitenkin pysyivät poissa tehokkaasti. Itse tosin sain 6kpl taimenkosketuksia ja vain 3kpl joutui irroteltavaksi, ei ollut tartutusprosentti taaskaan aivan huipussaan. Mukavaa oli kuitenkin taas pitkästäaikaa. Ja kaikki kalatkin tottakai vielä jatkavat uiskenteluaan.

Nurmijoki 16.4

Joo-o tätäkin piti alkaa taas pitkästä aikaa päivittelemään. Elikkäs joo Heinosen kanssahan sitä tuli taas nurmijoella pyörähdettyä omalta osaltani kauden avausreissun merkeissä. Itelle tämä olikin eka kerta nurmijoella eikä oikeestaan ollu mitään tietoa millaselle paikalle sitä ollaan menossa, oltiin siis haapakoskelle menossa.
Paikalle ku päästiin yllätti paikka positiivisesti, aivan kun vartavasten pinturointiin tehty! No eipä siinä sitten kauaa tupakoitukaan ku oltiin jo rymyämässä niskalle, tässä vaiheessa ei vielä tuikkeja eikä myöskään sumareita paljon näkynyt joka hieman tunnelmaa latistikin. Keli oli kuitenkin loistava, vaikka vähän kovasti välillä tuuleksikin joten ei suostuttu vielä synkkyyteen vaipumaan.
Muutama tunti siinä sitten kalasteltiinkin ja tutustuttiin vähän tarkemmin paikkaa, kun huomattiin jo muutamia sumareita räpeltämässä pinnalla. Eipä siinä sitten pitkään kestänytkään kun alkoi jo ensimmäisiä tuikkejakin näkymään ja siitähän myö sitten intouduttiin ihan onkimaankin, paitsi että ensinhän sitä tottakai lähettiin makkaranpaistoon. ;) Mutta ku ei sitä syömässäkään pitkään viihytty nii pakkohan se oli onkimaan lähtee. Ja eipä siinä kauaa kestänytkään, kun aivan niskan yläosilla huomasin heittoetäisyydellä kalan käyvän tuikkaamassa. No siirryin vielä vähän parempaan paikkaan ja kohtahan kala pinturin hakikin, perhona siis matalalla kelluva sumaripinturi oranssilla rungolla. Ja kyllähän se kun kalan sai haaviin sujahtamaan niin muisti minkätakia ne pinturikalat on aina parhailta tuntuneet. Kallalla siis mittaa n. 44cm tai jotakin sinnepäin. Pitipä se kuvakin nopeasti napata ja sitten jouti kala takasin.
Eipä siinä aikaa pitkään sitten mennytkään, kun Heinosellakin jo pinturiin yritettiin ja jopa toisenkin kerran, erehdyin jopa mainitsemaan että hiukan rauhallisempi tartutus vois tuottaa tulosta. Vastaus oli kuitenkin melko lyhyt ja ytimekäs ''haista vit...''. Mutta kyllähän se selvästi kuutteli kun kohta vapa taipui ja kala kiinni! Ja lopuksihan se tottakai haaviin solahti. Kyllähän tuo kuulemma pinturikala kelepas!
Tämän kalan jälkeen tulikin sitten hiljaista, sumarit hävisi oikeestaan kokonaan ja työtä myötä myös tuikitkin loppuivat. Eikä siinä sitten enää paljon jaksettukaan kalastella vaan lähdettiin huristamaan kuopiota kohti. Mukava reissuhan tuo taas pitkästä aikaa oli ja vielä kun muutama kalakin taas kaivettiin esiin nii eikun parempi. Myös nurmijoki oli kyllä positiivinen yllätys ja varmasti tuolla tulee käytyä ainakin sumarikalassa, jos ei kesällä muuten tule käytyä.
Pitäisi kyllä tätä blogiakin alkaa päivittelemään vähän useammin, kuin joka 10:s reissu... Kuitenkaan tässä kirjottelussa kovinkaan kauan mene vaikka se aluksi tuntuukin vaikealta, kuitenkin kun omaksi huviksi tätä vain tekee eikä ''suorituspaineita'' kauheasti ole. Mutta pitää yrittää parantaa päivitystahtia, jos sitä vaikka vaikka vähän useemmin tulis kirjooteltua.

7-8.6 Nokisella

Pitihän se taas lähtee keikka heittämään Heinosen ja Nipsun kanssa nokiselle. Koskelle saavuttiin siinä viiden pintoihin ja porukkaa oli vähintäänkin riittävästi. Siinä sitten tuli palloiltua että lähdetäänkö jonnekkin muualle vai mitä tehdään... Noh käytiin kahtelemassa miltä konnekoski näyttää, että josko sitä sinne. Konnekoskella ei kuitenkaan näkynyt kuin pientä kalaa niska täynnä, eli ei oikein innostanut jäädä kalastelemaan lähestulkoon pelkästään alamittakaloja. Siispä takaisin nokiselle...

Luvat ostettiin ja huomattiin että porukka oli vähentynyt reilusti ja suurin osa kalastajista oli jo ennestään tuttuja eli ei muuta kun vermeet kasaan ja tuumailemaan, että kehtaiskohan sitä kalastaa. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätettiin sitten jopa hetki kalastaakkin ja sen jälkeen odotella yötä. Kalastus aloitettiin larvoilla joilla haravoitiin melko tarkasti sillan ympäristö ja sitten siirryttiin veneellä saareen, josta ei kuitenkaan tapahtumia saatu. Tosin suurinosa ajasta menikin muiden kanssa tarinoidessa. Tästä olikin hyvä siirtyä makkaranpaistoon...

Koko yönä kalastus ei oikein jaksanut innostaa koska tapahtumat pysyivät nollassa niin muilla kuin meilläkin. Tosin Heinonen sillan alta ruoppasi pohjia ja samalla napsauttikin n. 40cm harjuksen siimanpäähän, joka kuitenkin tottakai pääsi takaisin larvoja syömään. Hiljaista kuitenkin oli ja yö menikin oikeastaan istuskellessa nuotion ääressä ja turinoidessa.

Aamulla noin 05.00 aloitettiin kuitenkin kalastus, joka ei suurempia tapahtumia kuitenkaan antanut... Vasta n. 08.00-09.00 huomattiin kuinka sillan alla matalassa uomassa uiskenteli kaksi taimenta, jotka selvästi söivät jotakin. Nymffiä siis siimaan ja sitten tarjoilemaan. Ja eipä pitkään mennytkään kun 12# PT-nymffiä vietiin. 44cm taimen hyväksyi tarjouksen ja melko tuoreena istarina pääsi jalostumaan ruuaksi.Eipä mennyt tästäkään kalasta pitkään, kun huomattiin jo uusi kala ruokailemassa matalassa uomassa sillan alla. Ja tämä kalahan sitten todellakin söi! Jatkuvasti kala haki pintakalvosta jotakin ja myös pohjossa risteili menemään miten sattuu. Nipsu lähti yrittämään tätä kalaa 16# kuulapäänymfillä, johon kala jo ensimmäisellä ''epäonnistuneella'' heitolla pyörähtikin ja kohta sama tapaus. Heti kun heitto ''onnistui'' kala otti nymffin josta mukava vääntö alkoikin...

Kala siis haaviin hyvän väännön jälkeen missä huomattiinkin kyseessä olevan evällinen kala ja perhanan nätti myös. (Se oli se ''oikein mukava kala''.) Nopea mittaus joka kertoi kalan olevan 45cm ja sen jälkeen kala takaisin. Kyllä kelepas! Tämän jälkeen ei sitten oikeastaan mitään kummempia tapahtumia saatukaan aikaan vaan lähdettiin siinä vähän kymmenen jälkeen ajelemaan kuopion suuntaan.

(Valitan videon huonoa laatua, mutta eipä näillä pokkarikameroilla parempaan pysty... Jotakin katseltavaa kuitenkin...)

2.6 Myllyllä

Pitihän se lähtee koulun jälkeen kahtelemaan myllynki tilannetta muutamaks tunniks.

Paikanpäällä tuli todettua koski tyhjäksi kalastajista ja vesitilanne oli ihan ok. Siispä luvan ostoon jo sitten kasailemaan vehkeitä. Alotusperhoksi päätin lyödä tinselin sopivan aurinkoisen kelinkin takia. Mitään ei kuitenkaan vielä alkuillasta tinselille tapahtunut vaan rauhassa sai uida kuten myös monet muut perhot. Illalla n. 20.00 paikalle saapui toinenkin kalastaja joka nopeasti saikin kalan jollakin pinkillä bucktail härpäkkeellä. Kalalla oli mittaa 51cm ja tod.näköisesti viimevuoden kaloja mitä selkäeviä sun muita tutkailtiin. Komea kala kuitenkin jolle pinkki perho koitui kohtaloksi.

Välillä piti käydä hieman evästämässä ja sitten lähdin koskelle takaisin jossa toisen kalastajan kanssa tulikin turistua varmaan reilun tunnin verran. Tämän jälkeen lähdin kuitenkin itsekkin yrittämään josko virrasta jotakin napsahtaisi. Perukkeen vaihto 0,27:aan ja surffi siimaan ja haravoimaan aluetta. Eipä aikaakaan kun surffiin lyötiin TODELLA kovaa, vaan ei tahtonut jäädä se kala kiinni vaikka surffi varmaan metrin korkeuteen lensikin iskun voimasta. Taaskaan ei tarvinnut pitkään kalastella kun uutta tälliä oli tulossa. Ei tarttunut tämäkään. mutta komeasti silti hyppäsi. Muita tapahtumia ei sitten tämän jälkeen enää saatukaan vaan lähdin huristelemaan kuopion suuntaan.

29-30.5 Nokisella

Pitihän se taas lähtee tämän kauden eka nokisen reissu heittämään perusporukan kanssa eli matkassa Heinonen, Korhonen ja Nipsu itseni lisäksi.

29.5
Paikoille päästiin siinä puolen viiden pintaan, jolloin alkoi satamaan nii perkeleesti ja kauempana ukostamaankin. Luvat ostettiin silti ja kioskista kyseltiin vähän kaloista ja keskiviikkona oli kuulemma pieni satsi lyöty kalaa koskeen. Nuotiopaikalla oli muutama muukin perhomies jotka olivat kuulemma edellisenä päivänä muutaman kalan saaneetkin, mutta tänä päivänä oli ollut kuulemma hiljainen. Lähdettiin kuitenkin vetämään vermeitä niskaan...

Heti suoraan löin siimaan simpun ja muut taisivat lyödä larvat. Tapahtumina Heinosella oli heti kaksi harjusta kiinni sillan alla mutta molemmat päättivät irrota. Suunnattiin siis saareen jossa oli tarkoitus koukuttaa matalastauomasta muutama kala. Mutta kun saareen sitten päästiin ei matalaanuomaan enää paljon sopinutkaan, sillä niin paljon oli jo porukkaa pelipaikoille kerennyt. Muuta mainittavaa saaressa kalastuksesta ei sitten oikeastaan tullutkaan...

Illasta päätin itsekkin lyödä larvat kiinni, joka kannattikin koska pitkään ei mennytkään kun 14# larvaa jo vietiin harjuksen ''voimasta''. Pienihän se oli mutta sentään nyt jonkunlainen kala kuitenkin. Harjuksella mittaa hieman reilut 40cm. Tarkkaa mittaa ei tullut otettua nopean mittauksen ja pikaisen kuvan vuoksi.
Samasta paikasta Heinonenki käytti alamittataimenen (n.37cm) ja pari pienempää harjusta sekä yhden n. 40cm harjuksen irrotettavana. Tämän jälkeen taidettiin vielä kävästä saaressa jossa jollakin sankarilla pipo tuntui olevan hyvinkin kireällä... Noh se siitä. Tapahtumia ei kuitenkaan tullut josta lähdettiin tulille odottamaan aamuyön hetkiä ja että muu porukka poistuisi koskelta.

Klo. 01.00 Viimeinenkin kalastaja poistui jonka jälkeen matalanuoman annettiin rauhoittua ja sitten lähdettiin saaresta yrittämään. Tapahtumia ei kuitenkaan saatu ollenkaan ellei Nipsun alamittataimenen karkuuttamista lasketa. Kaikkiaan aamuyö oli todellinen pettymys eikä tapahtumia saatu aamu 8 mennessä ollenkaan jolloin lyötiin kamat kasaan ja lähdettiin Kuopion suuntaan...

Mukavaa oli taas vaikkei kalamäärät huimia olleetkaan eivätkä kelitkään parhaimpia olleet. 14# larvat olivat kuitenkin taas ottiperhon maineessa niinkun ennenkin ja striimerit pettivät tällä kertaa.