maanantai 6. kesäkuuta 2011

Nokisella 6.6

Joo pitihän se lähteä parin tunnin pikareissu tekemään, kun sanottiin ettei nokisella oo ennee kalloo. Noh tottakai sitä siellä oli ja kyllä sieltä jotakin löytykin.
Noin puoli yhden aikaan kurvailin parkkipaikalle mikä olikin autoista melko tyhjä eli pari autoo vaan parkissa. Kioski kun ei ollutkaan auki niin piti sitten Laakkosen numeroo alkaa kaivelemaan. Luvan tottakai sain kun kävin vaan hakemassa ja kyselin samalla vähän istutuksista, viimeisin reilu viikko sitten tehty, hyvä. Sen jälkeen pitikin ajella ''hirmukyytiä'' takasin parkkiin ja vehkeitä vetämään päälle.
Vehkeet kun sain viriteltyä päätin aloittaa kalastuksen leppoisasti harjusten parissa, eli sillan alle matalaan uomaan ja larvat uimaan. Yllättävän hiljaista kuitenkin piteli. Tottakai muutamat perhoista pääsin irrottelemaan, mutta yleisesti ottaen tartutusprosentti oli melkosen alhainen. Kun ei meinaa pysyä niin ei meinaa pysyä.
Mitään ihmeellisempää matalassa ei sitten tapahtunutkaan ja iso osa ajasta menikin tupakanpoltoksi. Sillalla kuitenkin kun palloilin huomasin, kun kolme taimenta nousi niskalle kallion viereen. Tinseliä siimaan ja yrittämään siis! Suurempaa tästä ei kuitenkaan kehkeytynyt vaikka jännityksellä välillä sai perhon uintia seuratakkin kun huomasi musta varjon lähtevän tulemaan vauhdilla perhoa kohti, mutta roiskauksiksi nämä ''otit'' vain jäivät. Taisimpa otikka-simppuakin uittaa muttei siihenkään tapahtumia tullut, eli autolle evästämään hieman.
Leipää syödessä sitten päätinkin jo, että kohta saa kalastukset riittää ja laitoin sitten larvat kiinni. Alaperhoksi otti-larva ja yläperhoksi PT-nymffi jossa hitunen pinkkiä. Lyijyä en edes kauheasti kehdannut laittaa, kun reissun tarkoituksena oli kuitenkin vain nauttia kalastuksesta. Tästä suunnistinkin sillalle taas tuumailemaan ja huomasin, että tästä kolmen kalan sakista oli vain yksi enää heittokantaman päässä. Eli ei muuta kun yrittämään. Ja niinhän siinä sitten kävi, että toisella heitolla vapa taipui ja PT-nymffi pureutui kalan leukapieleen.
Väsytyksessä meinasi olla pienoisia ongelmia yhdessä vaiheessa kun kaksi nuorta poikaa innokkaana juoksivat viereeni ja alkoivat tulittaa virvelillä kohtaa missä oma kalani siiman päässä pyöri. Kuitenkin pienen kohteliaan huomautuksen jälkeen pojat fiksusti ymmärsivätkin lopettaa heittelyn. Kala kuitenkin haaviin ja kuten odotinkin istari lepäsi haavissa. Pikainen mittaus osoitti kalan olevan 46cm eli pannullehan tuo jouti.
Noin 2h tuli siis vaan oltua ja iso osa ajasta menikin vain tuumaillessa. Kalastus jakautui oikeastaan vaan kahteen paikkaan sillä mielenkiintoa ei nyt ollut koluta koko mestaa läpi. Mukava reissu kuitenkin kun taas kalatkin tottakai purivat perhoa. Josko sitä jopa parin päivän päästä kävisi uuden reissun vetäisemässä ja sitten pitääkin kalastaa ihan kunnolla. ;)

2 kommenttia:

  1. Sanotaan että etsivä löytää, niinhän se on nokisellakin.

    VastaaPoista
  2. Kyllähän se tämä lausahdus vaan paikkansa pitää, myöskin nokisella.

    VastaaPoista