17.7
Koneeseen hypättiin n. 11.00 aikoihin josta matka alkoi kohti _____jaurea. Tässä vaiheessa vielä fiilikset oli melkosen hyvät kun taas jokakesäinen ruotsin reissu on toteutumassa! Lentomatkalla vesitilannekkin paljastui huonoksi sillä isoissakaan joissa ei vettä ollut nimeksikään. Mutta vaikka vesi olikin vähissä ei auttanut lannistua vaan keskittyä järvikalastukseen. (Kuvassa siis joen vesitilannetta)
Perille päästyämme ja tavarat purettuamme pystytettiin leiri ja otettiin pienet naukut väkevämpää reissun alun kunniaksi!
Mahdottoman tuulen takia oli pakko kasata 7# vapa ja laittaa painavampaa siimaa kehiin että siinä myrskytuulessa edes jotenkin pystyy kalastamaan. Nymffit siis siimaan ja menoksi!
Yllättävän pitkään jouduin kalastamaan ilman tapahtumia kun en aluksi saanut nymffejä riittävälle syvyydelle eli siiman vaihtoa synkemmäksi ja sitten alkoi onnistumaan. Isojahan ne eivät olleet mutta jotain kuitenkin. Suurin taisi nimittäin jäädä johonkin 48cm tietämille.
Ja sekin meni tottakai ottamaan pinkillä kuulalla varustettuun 12# jänönymffiin vaikka puolen metrin päässä olisi ollut hieman realistisempi 16# nymffi.
Noh se päivä menikin sitten kovassa tuulessa leppoisasti kalastellen. Toki illalla myös paistettiin muutama +40cm rautu iltapalaksi.
18.77
Hirveä tuuli edelleen ja aamulla helvedin huono olo. Oli pakko kaivaa kuumemittari ensiapulaukusta ja todeta sitten että kuumettahan sitä on ja 38C. Kyllä osasi ottaa päähän kun osasi kuume juuri tuolle viikolle tulla mille sitä ei ikinä toivoisi... Noh buranaa huuleen ja vähän strohia lämmikkeeksi vaikkei nyt särkylääkkeitä ja alkoholia suositellakkaan yhteen mutta nuiden ''voiteiden'' jälkeen kuitenkin pääsin kalaan! Tällä kertaa en jaksanut lähteä järven toiselle puolelle että olisi päässyt myötäiseen heittämään vaan jäin tuulen puolelle. Noh kuten arvata saattaa kova tuuli + huono olo = knapekki leuassa kiinni. Onneksi ei ihan luuhun asti uponnut sentään vaikka kirpasihan se. Siitä muutama tunti ja keli vähän rauhoittui sillä aallot eivät olleet enää vaahtopäinä vaan jo normaalilla tunturien lukemilla. Päätin mennä kokeilemaan rautua pieniin niemiin jossa syvänteen raja on rannasta n. 15m päässä eli helppo heittää syvänteen puolelle. Eipä aikaakaan kun sain varovaisen tärpin aivan jaloistani ja heitin nopeasti uudelleen. Kun pelkkä peruke oli vain enää ulkona siima pysähtyi ja tunsin kevyen liikkeen siiman päässä. Noh arvelin että joku +40cm perus harjushan se siellä vaan sitten muuttui mieli kun huomasin yht'äkkiä että pohjasiima on vavan kärkirenkaan kohdilla! Ja sitten kävi kala
pinnassa. Arvelin kyseessä olevan taimen sillä usko ei riittänyt +50cm rautuun. Mutta rautuhan se silti oli. Kun sain kalan suostuteltua haaviimis etäisyydelle sen koko paljastui joka löi hieman lisää paineita. En nimittäin ole aikaisemmin onnistunut saamaan +50cm rautua, enkä oikeastaan edes näkemään sillä niin harvinaisia nämä isommat raudut ovat (riippuu toki paikasta). Jokatapauksessa kala onnelisesti haaviin ja oranssi 12# nymffi leuasta irti ja mittailemaan että meneekö 50cm rikki. Ja sehän meni! Tasan 50cm täyttä voimaa lepäsi haavin päällä. Ei paljon kuumeet sun muut murheet tuntuneet enää missään. Ja loppuiltakin meni sitten kevyesti kalastellen. Ja olipa tuo isäkin onnistunut saamaan raudun. N. 40cm kala.
19.7
Joskus 06-07.00 aikoihin ylös ja kuumeen mittaukseen. 37C näytti onneksi vaan enää. Siispä rautusopan tekoon! Ja siihen päälle vielä muutama lettu. Jo vain oli hyyää. Sen jälkeen kalalle ja muutama harjuksien kalastelua sokkona pinturilla vaikka kova tuuli olikin. Noh muutama n. 45cm harjus saatiinkiin kun alkoi kuulua perämoottorin ääniä järven toisesta päästä. Ja heti melkein arvattiinkin mitä tulee tapahtumaan. Järven toiseilta puolelta toiselle puolelle verkkojatoja ja sitten vielä poikittain... n. 200 verkkoa laskivat yhteensä. Eipä tuon tapahtuman jälkeen enää kalastus kiinnostanut vaan mielessä kävi että kelluntarenkaaseen ilmat
sisälle ja kirveen kanssa morjenstamaan ukkoja veneelle... Jäi kuitenkin onneksi tekemättä.Illalla myöhemmällä tuli kuitenkin vielä käytyä kalassa ja n. 45cm rautu lähti pannulle.
20.7
Ukot tulivat nostamaan verkkoja ja niiden penskat päristelivät mönkijöillä pitkin rantoja. Kylläpä oli vaan sinä aamuna rauhallista... Noh ukot saivat verkkonsa ylös ja sanoivat että nyt olis n. 30kg rautua ja 70kg harria että olisimmako ostaneet. 55kruunua/kilo tai eurolla kilo ha 70kg
harjusta siihen päälle. Noh kun ei ostettu niin jättivät sitten kaikki harjukset rannalleen kun olivat ensin raudut sivonneet.(+40cm harjus rannalla korpeille jätettynä->
Ja noita oli rannoilla Paljon)
Kunhan verkottajat sitten lähtivät niin lähdettiin itekkin kalaan ja yllättävän hyvin kaloja pinturiin napsahtelikin. Erityisesti harjuksien keskikoko oli parempi eli n. 45cm. Olipa yksi kaloista 50cm mutta silti ne isommat jäivät puuttumaan. Tuota 50cm harjusta valistin kuitenkin varomaan verkkoja ja kasvamaan vielä 13cm että pääsisi harjus ennätystäni parantamaan sentillä. Tiedä sitten kuunteliko mutta vauhdikkaasti painoi syvänteeseen. Illemmalla sitten myös rautukin intoutui ruokailemaan ja +-20kpl +40cm rautua haavissa kävi joista kaksi kalaa lähtikin pannulle.
21.7
Perus päivä, eli ei siis kummempia tapahtumia. Rautuja ja harreja pitkin päivää nasahteli nymffeihin sun muihin härpättimiin. Saattopa sitä muutama rautu lähteä ruokakalaksikin.
22.7
Harjuksia ja rautuja. Nymffeillä, pupilla, pintureilla ja pienillä striimuilla. Huomioitavaa oli että pinturit toimivat parhaiten pieninä 18-20# ja samoiten pupat kun taas nymffit toimivat paremmin isokokoisina jopa aina 6# asti. Malleista sen verran että pintureina F-Fly oli ylivoimainen ykkönen, tosin miinuksena se että perho piti vaihtaa joka kalan jälkeen kun CDC-siipi limoittui aina kalan jäljiltä. Pupissa vaalean vihreä 16# chenillepupa toimi erityisen hyvin ja nymffeissä oranssit 10# olivat ottipelejä sivutapsissa tai kuulan kanssa päätyperhona. Striimuina musta/vihreä pelasi hyvin 6# koukkuun sidottuna.
23.7
Päätettiin mennä katsomaan joen vesitilannetta lähempää ja erittäin huonolta vaikutti. Suurimmat harjukset ehkä n. 40cm mutta niiden otit olivat tosin mukavan rajuja matalassa vedessä. Jokisuulta sitten vettäkin löytyi enemmän ja kaloja myös. Eivät vaan kovin huimia kaloja olleet n. 35cm. Mutta positiivista oli se että kyseiset kalat olivat erittäin arkoja ja valikoivia. 20# oranssi-runkoinen parachute adams tuntui silti toimivan kyseisille kaloille erittäin mallikkaasti.
Illalla sitten taas pienistä kivikkoisista niemistä kaksi rautua ruokakalaksi (n. 40cm) ja loput tietenkin takasin.
23.7
Viimeinen täysi vuorokausi siis käynnistyi mukavissa olosuhteissa. Aurinko paistoi hieman pilvien lomasta ja tuuli oli kääntynyt lämpimäksija oli aika-ajoin jopa todella kevyt. Myös kalojen aktiivisuus oli nähtävissä heti kun kodasta vain kurkisti. Nopeasti siis aamupala naamariin ja kelluntarenkaalla harjuksia kiusaamaan. Tällä kertaa kalat olivat niin kaukana rantaviivasta että rengas oli ainut keino päästä edes heittoetäisyydelle.
Ja muutaman mukavan harjuksen satuinkin saamaan. Ei tosin mitään mahdottomia pötiköitä mutta kaloja kuitenkin. Ja mukava oli pienellä pinturilla kaloja huijata.
Kelluntarengas kalastuksen jälkeen siirryinkin sitten hakemaan rautua viimeiselle päivälle ja satuinkin löytämään sopivan syvänteen reunan johon perhoa olisi helppo tarjoilla ja toisella heitolla jo jytkähtikin. Ja suoraan ilmaan. sitten hetki n. 10m syöksyjä ja uudestaan ilmaan. Tämä ruletti jatkuikin hetken aikaa kunnes kala alkoi olla valmis haavittavaksi ja mitattavaksi. Ja mittahan kertoi kalan olevan 46cm! Ihan nätti rautu siis kyseessä. Kala ei ollut mikään kauhean lihava eikä kovin voimakkaita värejäkään omannut mutta vahva kala oli kuitenkin. Kalalta myös puuttui vasemman puoleinen rintaevä. Tiedä sitten mitenkä lähtenyt...
Kyseisen kalan jälkeen ei sitten paljoa tullutkaan enää kalasteltua vaan kahvia keitellen ja maailman menoja mietiskellen
24.7
Isä kävi vielä yhden raudun narraamassa aamupalaksi ja sen jälkeen purettiinkin leiri ja jäätiin odottelemaan konetta. Itse en heittoakaan enää viitsinyt tehdä sille päivälle.
Kilpisjärvellä sitten oltiin siis n. 19.00 ja siitä suoraan lähdettiinkin ajamaan kuopiota kohden ja 04.00 oltiinkin sitten jo turvallisesti kotona. Tosin yksi hirvi meinasi tulla alle mutta onneksi vastaantuleva auto ensin kerkesi meitä varoittamaan tulevasta ja kolari jäi siis onneksi väliin.
22.7
Harjuksia ja rautuja. Nymffeillä, pupilla, pintureilla ja pienillä striimuilla. Huomioitavaa oli että pinturit toimivat parhaiten pieninä 18-20# ja samoiten pupat kun taas nymffit toimivat paremmin isokokoisina jopa aina 6# asti. Malleista sen verran että pintureina F-Fly oli ylivoimainen ykkönen, tosin miinuksena se että perho piti vaihtaa joka kalan jälkeen kun CDC-siipi limoittui aina kalan jäljiltä. Pupissa vaalean vihreä 16# chenillepupa toimi erityisen hyvin ja nymffeissä oranssit 10# olivat ottipelejä sivutapsissa tai kuulan kanssa päätyperhona. Striimuina musta/vihreä pelasi hyvin 6# koukkuun sidottuna.
23.7
Päätettiin mennä katsomaan joen vesitilannetta lähempää ja erittäin huonolta vaikutti. Suurimmat harjukset ehkä n. 40cm mutta niiden otit olivat tosin mukavan rajuja matalassa vedessä. Jokisuulta sitten vettäkin löytyi enemmän ja kaloja myös. Eivät vaan kovin huimia kaloja olleet n. 35cm. Mutta positiivista oli se että kyseiset kalat olivat erittäin arkoja ja valikoivia. 20# oranssi-runkoinen parachute adams tuntui silti toimivan kyseisille kaloille erittäin mallikkaasti.
Illalla sitten taas pienistä kivikkoisista niemistä kaksi rautua ruokakalaksi (n. 40cm) ja loput tietenkin takasin.23.7
Viimeinen täysi vuorokausi siis käynnistyi mukavissa olosuhteissa. Aurinko paistoi hieman pilvien lomasta ja tuuli oli kääntynyt lämpimäksija oli aika-ajoin jopa todella kevyt. Myös kalojen aktiivisuus oli nähtävissä heti kun kodasta vain kurkisti. Nopeasti siis aamupala naamariin ja kelluntarenkaalla harjuksia kiusaamaan. Tällä kertaa kalat olivat niin kaukana rantaviivasta että rengas oli ainut keino päästä edes heittoetäisyydelle.
Ja muutaman mukavan harjuksen satuinkin saamaan. Ei tosin mitään mahdottomia pötiköitä mutta kaloja kuitenkin. Ja mukava oli pienellä pinturilla kaloja huijata.Kelluntarengas kalastuksen jälkeen siirryinkin sitten hakemaan rautua viimeiselle päivälle ja satuinkin löytämään sopivan syvänteen reunan johon perhoa olisi helppo tarjoilla ja toisella heitolla jo jytkähtikin. Ja suoraan ilmaan. sitten hetki n. 10m syöksyjä ja uudestaan ilmaan. Tämä ruletti jatkuikin hetken aikaa kunnes kala alkoi olla valmis haavittavaksi ja mitattavaksi. Ja mittahan kertoi kalan olevan 46cm! Ihan nätti rautu siis kyseessä. Kala ei ollut mikään kauhean lihava eikä kovin voimakkaita värejäkään omannut mutta vahva kala oli kuitenkin. Kalalta myös puuttui vasemman puoleinen rintaevä. Tiedä sitten mitenkä lähtenyt...
Kyseisen kalan jälkeen ei sitten paljoa tullutkaan enää kalasteltua vaan kahvia keitellen ja maailman menoja mietiskellen
24.7
Isä kävi vielä yhden raudun narraamassa aamupalaksi ja sen jälkeen purettiinkin leiri ja jäätiin odottelemaan konetta. Itse en heittoakaan enää viitsinyt tehdä sille päivälle.
Kilpisjärvellä sitten oltiin siis n. 19.00 ja siitä suoraan lähdettiinkin ajamaan kuopiota kohden ja 04.00 oltiinkin sitten jo turvallisesti kotona. Tosin yksi hirvi meinasi tulla alle mutta onneksi vastaantuleva auto ensin kerkesi meitä varoittamaan tulevasta ja kolari jäi siis onneksi väliin.
